Nyhräsin torstain ja perjantain bussin katon parissa. Viimeistelin takaosan räppänän paikkauksen hitsaukset ja vetäisin saumojen päälle tinan. Sain katon pysymään suurinpiirtein muodoissaan, kun aikani annoin lämpöä ja pallopäävasaralla paukuttelin hyväksi katsotuihin kohtiin. Kävin läpi vesikourun ja takaosaan jouduin tekemään useammankin pikkureiän paikkauksen. Lopuksi hieroin koko katon satasella paperilla karkeaksi ja puhdistin pinnan maalausta varten.
Tarkoitus oli harjoitella maalausta epoksilla ja sitä varten olin varannut pari litraa 2K epoksia. Jos sitä hiljakseen saisi säältä suojaan valmiita kohteita. Tästä eteenpäin ei sitten mennyt ihan niin kuin strömsössä...
Ensimmäisenä otin ja sotkin kovetteen epoksiin ja totesin, että tavara taitaisi olla liian jäykkää ruiskuun. Kokeilin kuitenkin onneani mutta eihän ruiskusta tullut mitään läpi. Olin antanut ymmärtää, että tuo hankkimani pönttö olisi ollut suoraan valmista kamaa ruiskutettavaksi ilman ohentamista. Tässä vaiheessa perjantaita maalikauppa oli jo tottakai kiinni mutta onneksi varastoista sattui löytymään vähän ohennetta, mikä tuntui toimivan epoksin kanssa OK. Mutta ruiskusta ei ohentamisenkaan jälkeen tullut kuin pikkuinen utupilvi pihalle ja sitten oli aivan hiljaista, pääsi ärräpäitä.
Onneksi nurkista löytyi joku kompuran kylkiäisinä tullut pilipaliruisku mikä suostui yllättäen toimimaan. Nähtävästi tuo parempi iso ruiskuni oli sitten jotenkin tukossa, edellisen kerran sillä taidettiin maalata 10 vuotta sitten. Pääsin vihdoinkin itse asiaan ja hieman paineiden kanssa kikkailemalla sain tuolla pilipaliruiskulla laskettua kolme kierrosta epoksia kattoon. Tässä vaiheessa ei pinnan laadulla onneksi ole niin väliä, kun tästä jatketaan sitten kittauksen ja hionnan parissa. Loput epoksit ruiskin lattian alle piiloon jääviin rakenteisiin ja tankin koloseen. Ei tuo katto nyt onneksi aivan kauhea perunapelto ole, takaosa vaatii hieman kittiä ja muutamia pienempiä lommoja löytyy muualta. Jos ei muuta, niin hyvää harjoitusta sain ja tuli todistettua itselle, että katon maalaminen onnistuu hyvin tikapuilla keikkuen ;)
Lauantaina suuntasimmekin sitten koko pesueen voimin Visulahteen BIFiin, päivän visiitille. Tarkoitus oli hieman katsella miltä ne bussit valmiina näyttävät ja mieli oli avoinna uusille ideoille. Busseja olikin paikalla ihan kivasti, varsinkin alusta- ja pintavärisuunnitelmat selkiytyivät huimasti. Täällä muutamia maistiaisia tapahtumassa bongatuista busseista. Ensimmäinen VW tapahtuma missä olen koskaan käynyt ja hyvä fiilistä jäi, jokohan sitä ensi vuonna pääsisi paikalle omalla bussilla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti