Hieman meinaa hommat kaatua niskaan (ei ressaa, eikä ahdista yhtään...) mutta olen pyrkinyt edistämään korin pakkelointia aina muutaman tunnin vähintään joka toinen päivä. Toisaalta parempi näin päin, pakkelointi ja hionta ovat kuitenkin sellainen työvaihe, että parempi lyödä hanskat hetkeksi naulaan kun alkaa tympäisemään kuin yrittää väkisin vääntää.
Pakkelia on tätä kirjoitellessa mennyt kolmisen kiloa ja tuntuu siltä, että kuusi on hiottu lattialle. Hiljakseen pinnat alkavat kuitenkin tasoittua ja pitää vain malttaa edetä vähän kerrallaan. Alkuun tuli leivottua ehkä vähän liiankin suurella kädellä...
Jahka saan pinnat näyttämään hyvältä silmään, niin lasken päälle pari kierrosta epoksia väliväriksi ja sitten jatketaan laiskojen paikkojen korjailuilla. Onneksi pintaan on suunniteltu mattaväri, joten täysi peilipinta ei ole tavoitteena mutta useiden tuntien työ on vielä edessä.
Työkaluina on toiminut paineilmahöylä, sähköepäkesko ja pari käsin käytettävää hiomapulikkaa. Pakkelina kuvan mukainen tuote, mitä uskallan kehua muillekkin.
Tänään askartelin väliprojektina kesällä kasvatetusta kurpitsasta juniksen pihalle, täysin toimettomana kun ei osaa levätä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti