keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Siistejä sisähommia

Luukkujen maaalauksen jälkeen päätin kuivatella läpimärkää käyttöautoa viikonpäivät tallissa, joten nyt oli hyvä hetki puuhastella siistimpien hommien parissa. Maalaus- ja hitsausrukkaset ripustettiin siis toviksi naulaan.

Jatkoin kumitiivisteiden asennuksella ja liimailulla. Clas Oholssonilta löytyi Casco S9 kontaktiliimaa, näytti olevan tuoteselostuksen perusteella vastaavaa tököttiä mitä Just Kamperskin myy kumiosien liimailuun. Tavaratilan lattialuukkuun tätä ensin testasin ja tuntui toimivan hyvin. Vedin liimaa pensselillä peltiin ja painoin tiivisteen paikoilleen. Tällä tavalla tulee sotkua vähemmän ja liima nappaa juurikin sen verran kiinni mitä on tarviskin. Tarpeen vaatiessa tiivisteet ovat irroitettavissa, ehjänä, jos nyt jostain syystä näin joutuu tekemään. Sen verran kallista kumia oli, että näitä ei kehtaa repimällä rikkoa!

Takakontti, liukuovi ja etuovet saivat tiivisteet paikoilleen. Tiivisteet tulivat JK:lta ja laadussa ei ollut moitteelle sijaa, kaikki sopivat paikoilleen kuin nenä päähän.

Työskentelytilojen ahtautta helpotin seuraavaksi maalattujen luukkujen paikoilleen ripustelulla. Takaluukku istahti helposti paikoilleen, vain pari säätökierrosta. Oikea etuovi napsahti kohdalleen heti kerta laakista. Vasemman kanssa jouduin hetken rimpuilemaan mutta ylempään saranaan viriteltyjen shimmilevyjen kanssa sain senkin istumaan koloonsa kohtuu nätisti. Uudet tiivisteet ovat sen verran tiukat, että ovia joutunee sulkemaan päättäväisesti, ainakin ensimmäiset 10 vuotta. Kuvissa ovet pysyvät kiinni sisäpuolelle viriteltyjen kuormaliinojen avulla ;)

Kabiinissa hieman hifistelin ja asensin penkkien alle tulevat uudet matot paikoilleen. Mattojen alle peltiä vasten muotoilin bitumimatot, mitkä on helposti korvattavissa butyylillä, jos nyt siltä alkaa jossain vaiheessa tuntua. Etulokarin "portaalle" tyrkkäsin uudet kumiaskelmat.

Äänieristyksen kanssa on tullut pähkäiltyä viime viikkojen aikana, samoin mahdollinen lämpöeristys on askarruttanut. Lopulta päädyin poistamaan vain mahdolliset räminät, kolinat ja kuminat eli asensin mattoa hyväksi katsomiini paikkoihin eikä tarkoitus ollut vuorata koko autoa. Koputtelemalla peltejä etenin ja näillä mennään, eipähän painokaan päässyt turhia nousemaan. Butyylimattoa meni luukkuihin, keulaan, kylkiin ja kattoon yhteensä neljän ja puolen neliön verran. Katsotaan jatkoa sitten ensimmäisen ajoreissun jälkeen. Etuosaan ja matkustamon lattiaan on suunnitelmissa irroitettavat matot, mitkä helpottavat puhtaanapitoa ja lattian kuivattelua, sinne ihan varmasti tulee kaatumaan jonkun sankarin juomat.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti