Piuhanvetoa

Koetetaampa taas pitää kirjaa viikon aikaansaannoksista. Sosiaalista elämääkin piti hieman harjoittaa, niin tallitunnit jäivät vähäisiksi. Lohkonpuolikkaita puhdistelin toistamiseen paineilman, liuottimen ja veden kanssa. Taidan sittenkin jättää öljykanavat aukomatta, kyllä tuo sen verran puhtaalta tapaukselta alkaa vaikuttaa. Vielä tässä tosin ehtii mielensä moneen kertaan muuttaa ennenkuin kasaamista pääsen aloittelemaan, joten ei nyt vielä lopullista päätöstä tehdä.

Koneen sisuskalujen arpominen päättyi perjantaina. Viimeisen puolenvuoden aikana olen useampaan otteeseen ollut hydraulinostajien puolella, välillä taas alkuperäistyyliin mekaanisella linjalla. Lopulta kallistuin mekaanisiin nostajiin, kun kohtuuhintaista työntötankosarjaa ei mistään kaupasta tuntunut enää löytyvän. Mekaanisiin tönärit löytyivät omasta hyllystä, ongelma ratkaistu ja arpominen päättyi tilausnappulan painamiseen. Nyt on siis tilattu uusi nokka, nostajat, laakerit, sylinterit, männät, jne.

Vaikka suurin osa sähköistä onkin jo valmiina ja koeponnistettuna, niin pientä nysväämistä tuntuu aina vaan riittävän. Vetelin piuhat sisävaloille kattoon ja ovikytkimille. Lisäksi tein muutamia omia lisäyksiä, katolle joka nurkkaan äärivalojen piuhat ja matkustamon tulevan pöydän yläpuolelle "lukulampun" piuha.

Valmis johtosarja nopeutti kokonaisuutta hurjasti. Asennuksen aikana bussin sähköt ovat tulleet niin tutuiksi, että nyt nuo osaisi kyllä rakentaa tyhjästä itsekkin vaikka silmät kiinni mutta edelleen mahtaisin silti kallistua valmiiseen sarjaan, ajansäästöön vedoten. Ainut miinuspuoli tässä johtosarjassa oli vääränmittainen peruutusvalojen piuha, yksi musta piuha piti tehdä itse uusiksi, kun en jaksanut tuosta vielä johtosarjan toimittajalle tehdä reklamaatiota.

Lämmityslaitteen puhaltimen ripustelin konehuoneeseen ja samalla kytkin siihenkin sähköt.