Viikko on vierähtänyt pääasiassa tuumaillen, odotellen osia ja sieltä täältä pikku hiplausta tehden. Se on tainnut jäädä mainitsematta, että laturille tekemäni remppa osoittautui onnistuneeksi ja vehje lataa hienosti. Virallisia Boschin remppaamia alkuperäisiä latureita näyttäisi ilmestyneen maailmalle, joten joku muukin on tainnut olla tyytymätön kiinan uustuotantokopioihin.
Vaihteiston maadoituksen hoidin kuntoon, viikon sähkötyöt oli siinä.
Tuumaillessa tuli mieleen taustapeili ja sen puute. Kaivelin miljoonalaatikosta esiin pentastar tuotteen, kuuskytluvun moparin sivupeili istui bussin kajuuttaan kuin nenä päähän ;)
Alkuperäiset aurinkolipat pesin mutta se kaipasivat hieman jotain. Päätin kokeilla onneani ja kaivoin rouvan ompelukoneen esiin. Mitään hajua ompelusta ei ollut, koneen peruutusvaihdetta etsiessäkin meni viitisen minuuttia mutta muutenhan tämä oli helppoa kuin mikä. Kuvittelin kankaan vain pelliksi, leikkelin paloiksi ja liimasin ompelukoneella yhteen. Lippojen verhoilut syntyivät nopeasti ja kertalaakista tuli priimaa, pitäisköhän ryhtyä räätäliksi kun kasvan isoksi ;)
Nyt alkaisi olla kaikki kankaiden jämäpalat käytetty ja nähtävästi rouvaa ei tarvitse enää vaivata pienissä räätälöinneissä. Yksi tenavista kyllä veisteli, että tee loppuista itelles bokserit. Hmm, ajohousut multa kyllä puuttuisikin...
Verhoilun makuun kun taas pääsin, niin leikkelin vanerista palat ohjaamon tavarahyllylle. Pintaan liimasin verhoilumattoa.
Lopuksi pyöräytin levyt ja aurinkolipat paikoilleen autoon. Tuonne hyllylle voi tunkea sitten vaikka vaihtokalsarit jemmaan kun reissuun lähtee.
Kärjettömän sytkän rojuja vielä odottelen saapuvaksi ja sitä myöten koneen tarkempi säätökin on saanut odottaa. Mutta uuden puolan ja virranjakajan kannen vaihdoin moottoriin. Saa nähdä miten tuo brassi puola toimii...
Viimeinen alkuperäinen vaijerikin antautui. Jalkotilan tuuletusräppänän avausvaijeri piti tänään lopulta vaihtaa uuteen ehjään.
Takaosastolla päädyin lopulta käyttämään lantiovöitä.
Nyt ei tule matkustajat ekassa jarrutuksessa kuskin niskaan.
Mitään sähköhienosteluja ei ollut alunperin tarkoitus bussiin asentaa mutta päädyin kuitenkin investoimaan pieneen mielenrauhaa tuovaan värkkiin. Jatkossa kuski tietää kabiinin puolella miten kuumana kone käy.
Ootko harkinnu akun siirtämistä keulille? parantais bussin painojakaumaa, nythän kaikki paino on peräpäässä, ja ajettavuus aika huonona. Mutta monet on parantanu auton "tehoa" ja ajettavuutta kiinnittämällä apupyörän keulaan. Omasta mielestä vaan näyttää järkyttävältä ja mielummin ite etsin paikkaa akulle apukuskin penkin alta. Painaa jopa enemmän kuin apupyörä. Ja ite ajattelin tehä vaan + kaapelille jatkon auton perälle, että kiertää alkuperäsien johtojen kautta. Maadotuksen ehkä vaan siirtää lähemmäs akkua, runkoonha se suoraan kuiteski vaan tulee.
VastaaPoistaTurhaa vaivaa turhaa tuskaa. "Ajettavuus" katoaa viimeistään siinä vaiheessa, kun bussiin lastaa reissukamat sisälle ja kattotelineille :) Rata-autot on sitten asia erikseen. Mulla tulee konetilaan myös vasemmalle puolelle akku millä pyöritetään elektroniikkaa parkissa ollessa.
VastaaPoista