Bussikuskin elämä on helppoa, meille on näköjään omat pysäköintipaikatkin ;)
Vappuajeluiden yhteydessä tuijottelin öljynlämpömittaria, ehkä vähän liikaakin. Maantiellä työntäessä 80-90km/h nopeudella lämmöt asettuivat noin tunnin ajon jälkeen 110-120 asteen tuntumaan ja siinä ne olla napottivat kunnes vauhti hidastui taajamanopeuksiin. Mistään ei oikein virallista tietoa asiasta löytynyt mutta muutamista lähteistä päättelin, että tuo olisi type 4 koneella sallittujen rajoissa. Päätin kuitenkin kokeilla jotain temppuja lämpötilan laskemiseksi.
Imuilmanotto oli edelleen vajavainen, kaasarit imivät lämmintä ilmaa konehuoneen periltä. Sopivaa putkenpätkää ei mistään tuntunut löytyvän mutta lopulta bongasin Biltemasta halvan, venyvän, imuilmatötterön mistä sain viriteltyä väliaikaisen ratkaisun. Alumiinipäät vain pois ja nyt ilmanputsarille tulee raitista ilmaa akun yläosasta.
Takaosasta puuttuu vieläkin pakoputken lämpösuoja, lukemani perusteella sen pitäisi vaikuttaa oleellisesti öljynlämpöihin. Ainakin sen pitäisi viilentää huomattavasti koneeseen imettävää jäähdytysilmaa. Takimmainen puhallinkopan edessä oleva jäähypelti käy meinaan aika kuumana pidemmän maantierupeaman jälkeen. Maanantaina puuttuvan pellinpalan pitäisi kyllä tontille saapua, kun lopultakin sellaisen onnistuin löytämään mutta ennen sitä piti pärjätä muilla konsteilla.
Kietaisin kokeeksi putkiston ympärille lämpönauhaa.
Vaimennin jäi päällystämättä, siitä tulee vielä hurjasti lämpöä konehuoneeseen. Mutta perstuntumalta näyttäisi siltä, että imuilmanoton ja putkiston muutoksilla öljynlämmöt laskivat noin kymmenkunta astetta, kun otin ympäröivän ilmanlämmön huomioon. Perjantaina sai työntää 5 hengen kuormalla matkatavaroineen maantiellä 80km/h nopeudella melkein pari tuntia yhtäsoittoa, ennen kuin lämmöt nousivat tuonne 120 asteen tuntumaan. Siinä ne sitten olla napottivatkin. Dip-stick-testiäkin tein pari kertaa eikä tuo öljytikun pää yhtään liian kuumalle sormissa tuntunut.
Testauksen nimissä heitimme reilun 500 kilsan road tripin. Matkalla käytiin mummolassa ja samalla testasin rouvan kanssa bussissa majoittumista.
Perjantai iltana vettä tuli taivaalta kuin esterin peestä ja parkissa seisovasta bussista paljastui vuotoja. Tuulilasintiiviste falskasi apukuskinpuolelta alareunasta ja vettä lorotti lattialle oikein huolella. Onneksi oli alkuperäinen kumimatto lattialla, se ohjasi veden lopulta ulos oven alareunan kautta ilman suurempia vahinkoja. Painelin tiivistettä käsipelissä sateessa, se liikkui hieman ja vuoto näytti loppuvan. Olisikohan tiiviste jäänyt kantamaan jostain kriittisestä kohdasta....
Seuraavaksi totesin, että kattoluukku päästi kuin päästikin vettä sisälle, kun auto seisoi paikoillaan kaatosateessa. Jossain tiivisteuran pohjassa taitaa olla ruuvin mentävä reikä. Tämä ongelma ratkaistiin pressulla ;)
Tökin ikkunoihin kokeeksi termomatot ja pumppasin takaosaston kumipatjan täyteen. Pariskunta on hyvä vaan... Niin joo, viime viikolla ommeltiin ruutukangasverhotkin ikkunoihin.
Sade loppui onneksi puolilta öin, ulkolämpötila painui johonkin kolmeen asteeseen. No, miten meille kävi. Yö nukuttiin bussissa, vaikka vähän vilu meinasi tulla. Ilmapatja ja ohut lakana ei lämmitä selkää sitten pätkän vertaa! Päällä oli vain kaksi peittoa, nekään eivät olleet ihanteelisin vaihtoehto näihin olosuhteisiin. Joku ilmavaihtoräppänä katossa olisi kova juttu, aamulla katonrajassa oli kondenssivettä aika paljon. Nyt on lista parannusehdotuksia tallin seinällä ja isännällä hirveä lentsu :) Jos sitä huomenna pysyisi tolpillaan, niin voisi pestä bussin ja aloittaisi kattoluukun tilkitsemisellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti