Samalla porailin rimoituksen reiät valmiiksi, poistin alumiinin pinnasta suojamuovit ja pulttasin rimat kokeeksi pintaan kiinni. Kansi alkoi näyttämään alumiinipinnalla niin hyvältä, että päätin unohtaa sen maalamisen. Reunat suojasin kumisella mustalla reunalistalla. Siitähän tuli ihan tyylikäs vaikka itse sanonkin ;) Käsittelin pinnan sinolilla, jospa ei nyt hapettuisi niin nopeasti kuin muuten tuppaisi hapettumaan.
Mennään tällä hetki ja suunnitellaan putkesta "kattotelinereunoja" tuohon ihan rauhassa. Kauhean käytännöllinenhän tämä ei toistaiseksi ole, vaatii kaksi ihmistä kannen avaamiseen ja sulkemiseen. Kaipaisi melkein jotkut saranat ja kaasupumput tuonne sisäpuolelle että pystyisi yksin operoimaan.
Kesän reissuilla on tullut todettua suomen tiestön huono kunto ja jos rappeutuminen jatkuu samaa tahtia, niin bussin alustalle on pakko tehdä jotain muutoksia. Nykyinen keulan madallus toimii ihan OK hyvällä tiellä mutta routavaurioissa ja töyssyissä alkaa mennä hermot. Perä kaipaa myös huomiota. Täytyy tehdä notchit runkopalkkeihin, vetarin suojakumit alkavat olla aika riekaleina kun ovat täydellä lastilla osuneet runkoon töyssyissä. Vetarit eivät onneksi runkoon kolisi mutta todella lähellä mennään, kun kumit ja niiden klemmarit runkoa hipovat.
Etupäähän tilasin jo EMPI:n droppiolat. Näillä saadaan jousitusgeometriaa lähemmäksi alkuperäistä ilman tyylin kärsimistä ;) Madaltavat 6cm eli voin ruuvata säätökeulaa 6cm korkeammalle ja joustovarat tulevat kasvamaan huimasti. Jatketaan syksymmällä raportointia, jahka pääsen akselistoa purkamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti